Yrittäjät tunnetaan työhönsä sitoutuneina tekijöinä. Työtunteja ei tavata laskea, ja koneille ja laitteille tehdään tarkastushuollot tunnollisesti. Joskus yrittäjän oma määräaikaishuolto saattaa jäädä tekemättä. Se kannattaisi kuitenkin tehdä, koska niin yrittäjän kuin henkilökunnan työterveydellä on suora yhteys yrityksen tuloksentekokykyyn.
KOSEKin asiantuntija Sari Yli-Hukka ja yrityskehittäjä Sami Viljanen näkevät työssään, miten asiat mikroyritysten arjessa usein menevät.
Yrityksen alkuvaiheessa liikevaihtoa ei välttämättä kovin paljon kerry, mutta on pakollisia kuluja, jotka täytyy hoitaa. Yksinyrittäjän työterveyshuolto ei ole sellainen.
Jopa vuosikymmenet yrittäjänä ilman työterveyshuoltoa, enemmän tai vähemmän työkykyisenä ahkeroinut, ei puolestaan välttämättä edes tiedosta, mitä kaikkea arvokasta työterveyshuolto voisi tuoda mukanaan. Asia kuitenkin tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun iän mukanaan tuomat vaivat tai sairaudet alkavat vaikuttaa vakavasti työkykyyn.
Yksi syy, miksi yrittäjä ei ole valinnut työterveyshuoltoa rinnalla kulkijaksi, on usein virheellinenkin käsitys siitä, että työterveyshuollosta tulee vuodesta toiseen jatkuva kallis kuluerä.
– On esimerkkejä, että lopulta olisi ollut halvempaa huolehtia työterveydestä ennakoivasti. Pienessä yrityksessä jo yhden työntekijän sairausloma voi haitata merkittävästi liiketoimintaa. Sen lisäksi sairauspoissaolot ovat kallis kustannuserä, ja lisäksi ylimääräistä maksettavaa tulee siitä, jos yritykseen joudutaan palkkaamaan sijainen, Yli-Hukka ja Viljanen sanovat.
Työterveyshuolto on ennakoivaa toimintaa
Terveyspalveluita tuottavan Työplussan toimitusjohtaja Anu Haapasalo, yksikönpäällikkö Johanna Kronqvist ja työhyvinvointikoordinaattori Josefin Siermala tunnistavat Sari Yli-Hukan ja Sami Viljasen edellä kuvaamat yritysten arjen tilanteet. Anu Haapasalo kommentoi työterveyshuollon merkitystä omien kokemustensa perusteella.
– Olen tehnyt lähes koko työurani töitä yritysten kanssa. Olen kohdannut isojen yritysten lisäksi tosi paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat aina huolehtineet yrittäjän omasta ja henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Selkeästi huomaan, että se vaikuttaa positiivisesti myös yritysten tuloksentekokykyyn, toimitusjohtaja painottaa ja sanoo, että työhyvinvoinnista huolehtiminen korostuu pienissä yrityksissä.
– Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää, että ihmiset pysyvät terveinä ja pystyvät tekemään työnsä. Työterveyshuollon rooli on ennakoiva, eli se auttaa yrityksiä välttämään pitkiä ja kalliita sairauspoissaoloja. Viime kädessä työterveyshuolto tukee alueen kasvua ja hyvinvointia tuomalla yrityskenttään työterveyshuollon näkökulman. Vähäväkisen maakunnan työntekijät tarvitaan työkykyisinä töihin, Haapasalo toteaa.
Hän sanoo työterveyshuollon olevan parhaimmillaan yrityksille kumppani, joka tuntee ja ymmärtää asiakkaansa liiketoimintaa ja sen vaikutukset ihmisten työkyvylle ja työhyvinvoinnille. Kumppanuuteen kuuluu, että työterveyshuolto esimerkiksi seuraa asiakkaansa puolesta sairauspoissaolojen kehitystä.
”Yrittäjän vuositarkastus on kuin autokatsastus”
Yrittäjälle ei ole pakollista järjestää itselleen työterveyshuoltoa, mutta työterveyshuolto on pakollinen työnantajille, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä. Johanna Kronqvist kertoo, että yksinyrittäjä ottaa yhteyttä työterveyteen tyypillisesti siinä vaiheessa, jolloin takana on vaikkapa pari vuosikymmentä yrittäjyyttä.
– Yrittäjä havahtuu siihen, ettei hän ole enää se parikymppinen nuori yrittäjä, vaan alkaa tulla erilaisia vaivoja. Kun hän ottaa meihin yhteyttä ja kysyy, miten voisimme auttaa, suosittelemme yksinyrittäjälle laajaa työterveyshuollon sopimusta. Esimerkiksi ennaltaehkäisevässä vuositarkastuksessa on kyse samasta kuin autokatsastuksessa, eli selvitetään, onko kaikki kunnossa, Kronqvist vertaa.
Hänen mukaansa pienyritykset aloittavat työterveysyhteistyön usein suppeammalla sopimuksella, yrittäjän ottaessa itselleen parhaaksi katsomansa sopimuksen. Esimerkiksi Työplus on laatinut 1-3 henkilön yrityksille oman palvelupaketin kiinteällä hinnalla, mikä helpottaa yrityksissä työterveyshuollon kulujen vuosittaista budjetointia.
– Työterveyshuollossa asioita pystytään hoitamaan hyvin pitkälle. Jos hoidontarpeen arvioinnissa asiakkaan todetaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa, silloin hänet luonnollisesti lähetetään eteenpäin, Johanna Kronqvist kertoo.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat olleet pitkään yleisin sairauspoissaolojen syy, mutta nyt rinnalle ovat nousseet lisäksi mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet.
– Psykologipalvelut sekä mielen hyvinvointiin erikoistuneet työterveyshoitajat mahdollistavat, että työterveyshuollosta löytyy näissäkin tilanteissa apu helposti ja joustavasti.
Toimintasuunnitelma ohjaa tekemistä
Kun työterveyshuolto ja yritys ovat sopineet työhyvinvoinnin tukemisesta työterveyspalveluilla, toteutetaan työpaikkaselvitys yhteistyössä työpaikan osapuolten sekä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa. Tuolloin selvitetään työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä tunnistetaan työpaikan tarpeet työterveystoiminnalle.
Selvityksen perusteella tehdään toimintasuunnitelma, joka ohjaa työterveyshuollon toimintaa. Ajan tasalla oleva tieto työpaikan tarpeista, voimavaroista sekä vaara- ja kuormitustekijöistä toimivat suunnitelman pohjana. Suunnitelman tulee myös huomioida työpaikalla työoloihin, työhön ja henkilöstöön kohdistuvat muutokset. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisten tavoitteiden lisäksi käytännön toimet niiden saavuttamiseksi, toteutusaikataulu, vastuunjako ja se, miten niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Toimintasuunnitelmassa määritellään esimerkiksi terveystarkastusten sisällöt ja intervalli.
Josefin Siermala muistuttaa, että työterveyshuollon vaikuttavuus on parasta silloin, kun työterveyshuolto on suunnitelmallista sekä tavoitteellista, eli toiminnalle on asetettu mitattavat tavoitteet. Toimiva työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö luo edellytykset työturvallisuuden, työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla.
Tärkeää on myös avoin vuorovaikutus yhteistyökumppanin sekä yrityksen välillä, ja että työterveyspalvelut toteutuvat arjessa matalan kynnyksen periaatteella.
Teksti ja kuva: Jorma Uusitalo