Ukrainan sodalla vähäinen vaikutus yritysten perustamisaikeisiin
Uusyrityskeskusten tarjoaman yritysneuvonnan avulla perustettiin valtakunnallisesti tammi-maaliskuun aikana 1718 uutta yritystä, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Joillakin alueilla yritysneuvonnan ajanvaraus hiljeni hetkellisesti Ukrainan sodan alettua, mutta notkahdus jäi lieväksi.
Valtakunnan tasolla yritysneuvonnassa tavataan nyt myös Ukrainasta Suomeen paenneita, tosin Kokkolan alueella ukrainalaisia yrityksen perustajia ei vielä ole ollut. Ensimmäisen kvartaalin aikana uusia asiakkaita oli KOSEKin uusyritysneuvonnassa hieman enemmän kuin viime vuonna, mutta perustettujen yritysten määrä pysyi samana.
Uusyrityskeskukset palvelivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 3 408 yrittäjäksi aikovaa. Asiakasmäärä yritysneuvonnassa oli vain prosentin pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Heti Ukrainan sodan alkaessa useimmissa Uusyrityskeskuksissa havaittiin pieni notkahdus asiakasmäärissä, mutta tilanne normalisoitui nopeasti.
Vantaan Uusyrityskeskuksessa, jossa suuri osa asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia, havaittiin sodan alettua selvempi notkahdus sekä muutos asiakaskunnassa.
– Meillä oli aluksi poikkeuksellisen hiljaista. Venäläistaustaiset asiakkaat hävisivät hetkellisesti kokonaan. Tilanne palasi kuitenkin nopeasti ennalleen, kertoo Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Marketta Korhonen.
Itärajan tuntumassa perustettiin yrityksiä ahkerasti
Vaikka koko maan tasolla tarkasteltuna yritysten perustaminen väheni alkuvuonna edellisvuoteen verrattuna, olivat alueelliset erot suuria. Monissa Uusyrityskeskuksissa yrityksiä perustettiin aiempaa enemmän eikä Itä-Suomi poikennut muusta maasta.
– Tässä hetkessä kiinnostaa tietysti, onko Venäjän läheisyydellä ja Venäjän rajojen sulkemisella ollut vaikutusta yritysten perustamiseen Itä-Suomen alueella, jossa yritysten asiakaskuntaan on perinteisesti kuulunut paljon venäläisiä turisteja. Näyttäisi siltä, että ainakaan mitään akuuttia vaikutusta ei ole ollut. Idässä perustettiin yrityksiä vielä ihan ahkerasti, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.
Suomen itäisimmät Uusyrityskeskukset toimivat Lappeenrannassa, Imatran seudulla, Itä-Savon alueella Savonlinnan tuntumassa sekä Joensuussa. Lappeenrannassa ja Imatran seudulla perustettujen yritysten määrä kasvoi selvästi, Joensuussa pysyi samana. Ainostaan Itä-Savon alueella uusien yritysten määrä väheni noin neljänneksen viime vuodesta. Laskun syyksi arvioidaan kuitenkin alkuvuoden osalta myös sitä, että moni lähti sivutoimiseksi yrittäjäksi laskutuspalvelun kautta sen sijaan, että olisi perustanut oman yrityksen.
Valtionhallinnolta kaivataan selkeitä linjauksia ukrainalaisten yritysneuvontaa varten
Yritysneuvontaan on tullut jo ensimmäisiä Ukrainan sotaa paenneita asiakkaita. Uusyrityskeskukset ovat yhdessä selvitelleet, miten tilapäisen suojelun saaneita ukrainalaisia voi ohjata Suomessa kohti yrittäjyyttä. Valtionhallinnolta ei ole tullut tietoa yritysneuvontaa varten yhtä hyvin kuin esimerkiksi koronan aikana.
Yksi tietoa kaivanneista on yritysasiantuntija Kalle Kallion pää, joka työskentelee Kotkan Haminan ja Loviisan seuduilla Uusyrityskeskuksena toimivassa kehitysyhtiö Cursorissa. Hän on sitä mieltä, että ukrainalaisille annettavaan yritysneuvontaan kannattaa panostaa.
– Ukrainalaiset ovat osaavia, koulutettuja ihmisiä, joilta löytyy myös kielitaitoa. Monilla heistä on varmasti hyvät edellytykset työllistyä Suomessa yrittäjänä. Uusyrityskeskuksilla on myös hyvät valmiudet auttaa ukrainalaisia käynnistämään yritystoiminta. Paljon on kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä, jotka hidastavat neuvonta prosessia. Tiedon pitää kulkea valtionhallinnolta tehokkaammin alaspäin, jotta voimme auttaa, Kallionpää sanoo.
Lisätietoja:
Suomen Uusyrityskeskukset ry, toimitusjohtaja Susanna Kallama susanna.kallama@uusyrityskeskus.fi, puh. 040 587 2445
KOSEK, yrityskehittäjä Sami Viljanen
sami.viljanen@kosek.fi, puh. 044 780 9900