Hankkeet 2024

Aktiivisen toiminnan vuosi

Jos Bothnia Green Energy-hankkeen ensimmäinen vuosi sisälsi paljon erilaista valmistelutyötä, toiseen vuoteen mahtui runsaasti monipuolista toimintaa. Merenkurkun neuvoston alaisuudessa toteutettavan yhteistyöhankkeen tavoitteena on edistää Merenkurkun alueella rajoja ylittävää yhteistyötä innovatiivisten energiaratkaisujen kehittämisessä.

Hanke koostuu kolmesta työpaketista. Niistä yhdessä hankkeeseen osallistuvat energiayhtiöt ovat valinneet teemoiksi tasasähköverkkojen mahdollisuudet uudessa energiajärjestelmässä, uuden teollisuuden tuottaman ylijäämälämmön hyödyntämisen sekä tiedon ja osaamisen vaihtamisen energiayhtiöiden välillä, jotta ne olisivat työntekijöiden silmissä entistä houkuttelevampia alan jättien rinnalla.

Samassa työpaketissa keskitytään myös rakennus- ja kiinteistöalaa energiatehokkuuden parantamiseen tekoälyn avulla. Kolmannessa työpaketissa vahvistetaan alueen yhteistyötä sekä näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Verkostoitumista ja yrityskäyntejä

Vuoden aikana on käyty lukuisia keskusteluita muun muassa siitä, millaisia energiaan liittyviä kehitystarpeita yrityksillä on. Tammikuussa vetytoimijoiden kanssa keskusteltiin ylijäämälämmöstä, ja helmikuussa Ruotsiin tehdyllä opintomatkalla aiheena oli tasavirtaverkkojen käyttö. Tutustumiskohteena oli Ferroamp-yritys, joka on erikoistunut tasavirtaratkaisuihin kiinteistöjen sisällä. Osanottajat tapasivat myös Kuninkaallisen teknollisen korkeakoulun KTH:n sähkötekniikan professorin Hans-Peter Neen. Hän kertoi olevansa vakuuttunut, että tasavirtaratkaisut yleistyvät myös suurilla ja keskisuurilla jännitetasoilla. Suomesta matkalle osallistui kolme henkilöä, joista yksi oli energiayhtiöiden edustaja. Helmikuussa pidetyssä EnergyWeek-tapahtumassa Vaasassa jatkettiin hankkeen teemojen työstämistä, ja hankkeen toimesta järjestettiin myös seminaari, jossa keskusteltiin rakennus- ja kiinteistöalan tekoälyratkaisuista.

Maaliskuussa Kokkolassa vieraili Business Finlandin kautta delegaatio Brasiliasta. Delegaatioon kuului useita energia-alan yrityksiä, jotka tutustuivat liiketoimintamahdollisuuksiin sekä kartoittivat mahdollisia yhteystyökumppaneita. Delegaatio vieraili Oilonilla ja Hycamiten vedyntuotantolaitoksella, minkä lisäksi Heliostorage esitteli vieraille omia ratkaisujaan.

Vaasassa järjestettiin huhtikuussa Hackaton-tilaisuus, jossa työstettiin uusia ratkaisuja ja käyttökohteita ylijäämälämmölle. Läsnä oli opiskelijoita Merenkurkun alueelta, ja tarkoituksena oli luoda rajapintaa alueen yliopistoihin. Opiskelijat pohtivat ryhmissä muun muassa ylijäämälämmön hyödyntämistä ja sen muuttamista hyötylämmöksi esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä, kalankasvatuksessa ja uimahalleissa. Oman erityispiirteensä tapahtumaan toi Vaasan yliopiston laaja kokoelma mekaanisia sekä 90-luvun digitaalisia Arcade-pelejä, joita pelaamalla opiskelijat virkistäytyivät ryhmätyöskentelyn lomassa. Tapahtumassa oli edustettuina myös energiayhtiöitä, ja osanottajat vierailivat Vaskiluodon voimalaitoksella tutustumassa edistyksellisiin sähkökattiloihin ja lämpövarastoratkaisuihin.

Merenkurkun neuvosto perusti energiatyöryhmän

Vuoden isoin tapahtuma oli 23. toukokuuta Kokkolassa järjestetty Energiaseminaari ja seuraavana päivänä pidetty Merenkurkun neuvoston vuosikokous. Seminaaria valmisteltiin puolivuotta, ja kutsutapahtumaan osallistui noin 100 henkilöä Merenkurkun alueelta. Seminaarissa puhuivat yksikön päällikkö Petri Parviainen Fingridiltä, Flexensin toimitusjohtaja Berndt Schalin ja yrittäjä Robin Häggblom. Parviaisen aiheena oli kantaverkon rooli energiamurroksessa, Schalin kysymyksiä, jotka olisi ratkaistava vetyinvestointien käynnistämiseksi, ja Häggblom kertoi, miten muuttunut turvallisuusympäristö vaikuttaa Itämeren alueella huoltovarmuuteen energiasektorilla. Heidän lisäksi Energiayhtiöiden toimitusjohtajat Kirsi Hautala, Stefan Damlin ja liiketoimintajohtaja Ann-Christine Schmidt keskustelivat paneelissa siitä, mitä energiamurros tarkoittaa merenkurkun alueen energiayhtiöille.

Perjantaina vuorossa oli Merenkurkun neuvoston vuosikokous. Bothnia Green Energy -hankkeen työn tuloksena vuosikokous päätti perustaa Merenkurkun neuvoston alaisuuteen energiasektorin asioihin paneutuvan työryhmän, joka käsittelee muun muassa sen tyyppisiä energia-aiheisia asioita, joita nousi esille edellispäivän seminaarissa. Neuvosto myös nimesi edustajansa työryhmään. Kokkolasta työryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja Stina Mattila ja Kokkolan Energian toimitusjohtaja Kirsi Hautala.

Kesän aikana kartoitettiin toimijoita, jotka hyödyntävät ylijäämälämpöä. SuomiAreenan yhteydessä Porissa osallistuttiin BotH2nia-verkoston tapaamisen sekä tutustuttiin Harjavallassa rakenteilla olevaan P2X Solutionsin vetylaitokseen. Elokuussa Vaasassa vieraili Pohjoismaiden neuvoston Sdp-ryhmän delegaatio, jolle esiteltiin alueen energiasektoria sekä Bothnia Green Energy -hanketta.

Syksyllä valmisteltiin tasavirtapilottia muun muassa käymällä keskusteluita toimijoiden kanssa, joilla on jo käytössä tasavirtaratkaisu tai jotka suunnittelevat sellaista. Isomman mittakaavan tasavirtaratkaisua käsiteltiin esimerkiksi Danfossin, Enersensen, ABB:n, Autocircin, Ampernextin sekä ruotsalaisen Solenergispecialisten-yrityksen kanssa. Keskusteluihin osallistuivat lisäksi sähköistystarvetta selvittänyt huoltoasema Pohjanmaalta, Örnsköldsvikin ulkopuolella sijaitseva maatila sekä Uumajassa suunnitteilla olevan pysäköintitalohankkeen edustajat. Tasavirtajärjestelmää on suunniteltu myös Pietarsaaren AIP:n teollisuusalueen tarpeisiin.

Lappeenrannassa järjestettiin syyskuussa Future Energy Solutions-tapahtuma, jossa hanke oli edustettuna keskustelemassa erilaisista lämpöratkaisuista. Lisäksi valmisteltiin marraskuulle ajoittuvaa rakennus- ja kiinteistöalan huipentumaa ja keskusteltiin muun muassa Kokkolan Vuokra Asunnot Oy:n kanssa siitä, miten yhtiö hyödyntää tekoälyä energiatehokkuuden parantamisessa. Hankkeella oli myös yhteistapaamisia Keski-Pohjanmaan alueen energiahankkeiden kanssa, ja syyskuun lopulla ohjelmassa oli hankkeen tiimipäivät Pietarsaaressa.

Lokakuussa Örnsköldsvikissä järjestettiin energiayhtiöiden tapaaminen, jossa yhtiöt esittivät näkemyksiään hankkeen teemoista ja toiveitaan jatkosta. Tutustumiskohteena oli tasavirtaratkaisua suunnitellut maatila. Tasavirta oli esillä myös Energiamessuilla Tampereella.

Ylijäämälämmön erilaisia käyttökohteita esiteltiin syksyn aikana kahdessa webinaarissa, jotka molemmat keräsivät noin 50 osallistujaa. Ensimmäisessä webinaarissa aiheena olivat ratkaisut, joissa ylijäämälämmöstä tehdään sähköä. Toisen seminaarin aiheena oli lämmön varastointiratkaisut, ja sen toteuttivat Leo Byskata sekä Lasse Pohjala. Siinä esittäytyi kolme yritystä; Hydroc, Heliostorage ja Vaasan Sähkö.

Kiinteistö- ja rakennusalan huipentuma ja matchmaking järjestettiin marraskuussa Uumajassa. Suomesta edustettuina oli sekä useita kiinteistömassojen edustajia että toimijoita, jotka toimittavat tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi.

Hankkeen ohjausryhmä on esittänyt toimintavuoden aikana hallinnollisia ja operatiivisia näkemyksiä siitä, mitä asioita hankkeessa olisi hyvä painottaa. Hankeryhmällä oli säännöllisiä tapaamisia verkossa ja perinteisiä kohtaamisia Suomessa ja Ruotsissa, minkä lisäksi huhtikuussa järjestettiin hanketyöpäivät Uumajassa. Hankkeella on ollut edustus Kokkolan kaupungin energiatyöryhmässä ja Hinku-hankkeen ohjausryhmässä, minkä lisäksi projektipäällikkö Leo Byskata on osallistunut KIP-alueen energiatyöryhmän toimintaan.

Hanke toteutetaan Merenkurkun neuvoston alaisuudessa. Sen lisäksi hanketta ovat toteuttamassa KOSEK, Pietarsaaren seudun kehitysyhtiö Concordia, Vaasanseudun kehitys Oy VASEK, Oy Merinova Ab, Skellefteå Science City AB, Uumajan kunta ja Övik Energi. Uutta ja erityistä on se, että mukana ovat Suomesta ja Ruotsista hankealueen kuntien energiayhtiöt, joiden intressejä ja tarpeita hankkeessa kuunnellaan. Energiayhtiöillä on lisäksi edustus ohjausryhmässä.

Yrittäjyyskasvatus on paljon muutakin kuin valmiuksien antamista yrittämisestä kiinnostuneille. Yrittäjyyskasvatus myös vahvistaa työelämätaitoja, innostaa lapsia ja nuoria oman elämänsä rakentamisessa ja auttaa heitä löytämään oma paikkansa muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yrittäjäkasvatuksella elinvoimaa Keski-Pohjanmaalle-hanke oli vuoden alusta käynnistynyt 10 kuukauden pituinen kehittämishake, jonka toteutti KOSEK ja jonka projektipäällikkönä toimi Sari Yli-Hukka. Hankkeen tavoitteena oli kerätä tietoa nuorilta ja yrityksiltä, jotta voidaan tunnistaa maakunnan yläkouluikäisten työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen tarpeet ja vastata paremmin elinkeino- ja yrityselämän tarpeisiin.

Osaavan työvoiman saatavuutta ja maakunnan elinvoimaisuutta on tärkeä edistää parantamalla tietoisuutta kasvavan ja kansainvälistyvän Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden näkymistä ja yritysten työvoimatarpeista. Lisäksi perusasteen yläkouluikäisille halutaan tarjota opetusta ajankohtaisista työelämätaidoista, kuten ilmastonmuutoksen ymmärtämyksestä ja puhtaasta siirtymästä.

Hankkeessa pilotoitiin lukuisia toimintamalleja, joiden perusteella laadittiin yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen käsikirja. Siihen on paketoitu hankkeen tulokset, ja käsikirja tarjoaa lisäksi konkreettisia työkaluja esimerkiksi kuntien opetuspalveluille sekä elinkeino- ja yrityselämälle.

Saatujen kokemusten perusteella yrittäjyys kiinnostaa nuoria, ja nuoret haluaisivat enemmän mahdollisuuksia osa-aikatyöhän ja kesätöihin. Moni nuori näkee yritystoiminnan mahdollisuutena työllistää itsensä, ja siinä KOSEKilla ja muilla kehitysyhtiöillä on tärkeä roolinsa tukea nuoria yrittäjyyden alkutaipaleella. Lisäksi nuoret toivoivat, että heitä kuunneltaisiin enemmän päätöksenteossa ja osallistettaisiin nuoria koskevissa asioissa.

Hankkeeseen osallistuivat kokkolalaiset yläkoulut Donnerska Skolan, Hakalahti, Kiviniitty, Lohtajan yläkoulu ja Lucina Hagman sekä yläkoulut Halsualta, Vetelistä, Kaustiselta, Perhosta, Lestijärveltä ja Kannuksesta. Hanke tavoitti yhteensä yli 800 yläkouluikäistä keskipohjalaisnuorta. Hanke ei olisi onnistunut ilman niitä lähes 50 keskipohjalaista yritystä sekä yli sataa yritysten edustajaa ja työntekijää, jotka osallistuivat hankkeen käytännön toteutukseen, mistä heille lämmin kiitos.

Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Keski-Pohjanmaalle-hankkeen päärahoittaja oli Keski-Pohjanmaan liitto (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen AKKE-rahoitus) sekä kuntarahaosuuksilla Keski-Pohjanmaan kunnat Kokkola, Perho, Kannus, Halsua, Veteli, Kaustinen, Lestijärvi ja Toholampi sekä KOSEK omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti 10 kuukauden hankeajalle oli 65 496 euroa.

Kuvanteksti:

Yrittäjäkasvatuksella elinvoimaa Keski-Pohjanmaalle-hankkeen punaisena lankana oli tuoda yritykset ja nuoret lähemmäksi toisiaan. Kuvassa nuorten kanssa keskustelevat Jukkola Systems Oy:n toimitusjohtaja Joonas Jukkola (vas.), Mehiläinen Oy:n Kokkolan yksikön työterveyslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Jenni Oikarinen, Keski-Pohjanmaan Osuuspankin HR- ja hallintoasiantuntija Minna Haasala sekä KOSEKin edustajana hankkeen projektipäällikkö Sari Yli-Hukka.

Suomalaisten pilottiyritysten työskentelyn pohjalta syntyi työkirja liiketoiminnan kehittämiseksi

Target Circular on 2023 käynnistynyt 3-vuotinen yrittäjyyteen, kasvuun ja kehittämiseen keskittyvä kansainvälinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, joka käsittää maantieteellisesti Pohjoisen periferian ja Arktisen alueen. Yhteistyömaina ovat Suomi, Norja, Islanti sekä Irlanti, ja hankkeen projektipäällikkönä toimii yrityskehittäjä Pekka Pohjola KOSEKista. Suomesta hankkeeseen kuuluu myös Centria-ammattikorkeakoulu.

KOSEKin osalta tavoitteena on erityisesti vahvistaa startup-kulttuuria Kokkolan seudulla. Niiden, joilla on ideoita, on tärkeää löytää tarvitsemansa apu, oli kyse rahoituksesta tai vaikkapa henkilö- tai tutkimusresursseista. Hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset ja yritysneuvontaa tekevät organisaatiot.

Vuoden 2024 aikana hankkeessa työstettiin suomalaisten toimesta liiketoiminnan kehittämisohjelmaa yrityspilottityöryhmässä, joka kokoontui kuusi kertaa. Läpileikkaavana periaatteena oli tieteellinen lähestymistapa asioihin ja hypoteesien muodostaminen omista tuote- ja palveluideoista. Viimeisellä tapaamiskerralla hankkeessa mukana olevat yritykset pitsasivat koeyleisölle liiketoiminnan kehittämisohjelmassa kehittämänsä ideat.

Työskentelyn tuloksena syntyi Liiketoiminnan kehittämisen työkirja, jota on muokattu sopimaan suomalaiseen yritysympäristöön sekä kestävän liiketoiminnan suunnitteluun. Tavoitteena on tarjota yrityksille tutkimuksellisesti varmistettuja lähestymistapoja liiketoiminnan kehittämiseksi.

Työkirjan työkaluihin kuuluu esimerkiksi arvolupauskanvaasi, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan, suunnittelemaan ja arvioimaan arvolupaustaan. Liiketoimintakanvaasia puolestaan on avattu laajemmin, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin käytännön tekemistä. Työkirjassa huomioidaan myös liiketoiminnan kehittäminen kohti kiertotaloutta.

Hankkeeseen sisältyi vuoden aikana lisäksi verkostoitumista ja kokemusten jakamista muiden hankkeeseen kuuluvien maiden pilottiryhmien kanssa. Syksyllä Suomen pilottiryhmässä suunniteltiin oppimiesympäristöä ja pohdittiin, millainen Target Circularin kokonaisuus voisi olla jatkossa.